Eino Laihiala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eino Laihiala

Eino Laihiala (22. marraskuuta 1916 Terijoki10. lokakuuta 1991 Jyväskylä) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari ja sotilas.

Luutnantti Laihiala nimitettiin 21. joulukuuta 1944 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi numero 172.

Myöntämisen perusteina mainitaan Laihialan kunnostautuminen jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 Onkamuksen järvikapeikkoja aukaistaessa. Tuolloin Laihiala asettui miehistönsä kanssa vapaaehtoisesti mottiin, aiheutti mottia puolustaessaan viholliselle suuret tappiot ja mahdollisti omien päävoimien murtautumisen kapeikkojen läpi. Myöhemmin samana vuonna Laihiala valtasi Äänisen Suurlahdella vihollisen proomuryhmän runsaine lasteineen. Suurhyökkäyksen torjuntataisteluissa vuonna 1944 Laihialan komppania viivytti vihollista Mainila-Joutselän suunnassa 16 tunnin ajan aiheuttaen viholliselle satojen miesten tappion ja antaen omille joukoille aikaa puolustuksensa järjestämiseen.

Pitkän uran puolustusvoimissa tehnyt Laihiala siirtyi reserviin majurina vuonna 1971.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus, 2004. ISBN 951-20-6224-0.